SUOMENHEVOSEN KANTAKIRJAUS T-SUUNNALLE

Yleistä
Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu, joka on saanut alkunsa pohjoiseurooppalaisista maatiaiskannoista. Rotua on jalostettu puhtaana vuodesta 1907 alkaen, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin. Jalostus oli aluksi lähinnä ulkomuotojalostusta ja vieraiden rotupiirteiden karsimista, mutta jo 1920-luvulla otettiin käyttöön suorituskokeet. Sen jälkeen suomenhevosen tärkeinä jalostusvalinnan tavoitteina ovat olleet hyvä suorituskyky, luonne, liikkeet ja rakenne.

Hevosen jalostusarvo määritetään sekä yksilöarvostelun että jälkeläisnäyttöjen perusteella. Yksilöarvostelu tapahtuu kantakirjanäyttelyssä. Jälkeläisarvostelun tekee Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta vuosittain. Hevosen on täytettävä rakenteen, terveyden ja suoritustason vähimmäisvaatimukset, jotta se voidaan esittää arvosteltavaksi yksilöarvosteluun kantakirjanäyttelyssä. Hevosella voi olla suorituksia ja näyttöjä joko ravi-, ratsastus-, valjakko- tai työkilpailuista. Ratsu-, työ- ja pienhevosen jalostussuunnalle kantakirjattavan suomenhevosen suorituskykyä testataan myös kantakirjanäyttelyssä.

Kaikilta kantakirjaan tarjottavilta hevosilta arvostellaan näyttelyssä niiden luonne, liikkeet ja rakenne sekä niiden terveydentila tarkastetaan. Hevosen hyväksyminen kantakirjaan perustuu kokonaisarvosteluun, joka hevosen rakenteellisten ja terveydellisten perusedellytysten ohella painottuu jalostussuunnasta riippuen pääasiassa joko kilpailutuloksiin tai kantakirjanäyttelyn koesuorituksiin. Kantakirjaustulokset ja niiden perusteella annetut palkinnot osoittavat hevosen odotettavissa olevaa tai todettua tasoa jalostuksessa.

Suomenhevonen, alkuperäinen suomalainen hevonen, on rotumääritelmän mukaisesti monipuolinen yleishevonen. Se on keskikokoinen, hyväryhtinen ja melko vankka. Sen pää on kuiva ja suora, kaula melko tukeva ja runko pyöreä ja pitkä. Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, pyrkivä ja nöyrä ja sillä on selvä sukupuolileima.

Suomenhevosen laatutyyppi tukee sen käyttötarkoitusta. Juoksijahevonen on kevytmuotoinen, mutta kuitenkin lihaksikas. Runko ja jalat ovat melko pitkät. Ratsuhevonen on ryhdikäs, pienipäinen, pitkäkaulainen ja viistolapainen, säkä on selväpiirteinen, runko ei ole kovin pitkä. Työhevonen on jykevä ja raskasrakenteinen sekä pitkä- ja syvärunkoinen. Pienhevonen on sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan.

Suomenhevosta jalostetaan puhdassiitoksella juoksija-, ratsu-, työ- ja pienhevoseksi. Tavoitteena on jalostaa ja kasvattaa rotumääritelmän mukaisia monipuolisia käyttöhevosia, jotka ovat suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä, hyvä liikkeisiä, kestäviä ja terveitä.

Kantakirjaan hyväksymisen tulosvaatimukset
Työhevossuunta (T)

Työhevossuunnalle hyväksyttävän oriin tai tamman on vedettävä vetokokeessa vähintään viisi (5) porrasta tai saavutettava ajettavuuskokeessa vähintään puolet maksimipistemäärästä ja käveltävä 1000 metrin matka ajassa 10.00 minuuttia tai nopeammin. Lisäksi oriin on juostava 1000 metrin matka ajassa 2.30 minuuttia tai nopeammin.

Työhevossuunnan hevoselta edellytetään puhtaita liikkeitä ja hyvää toimivuutta. Vetokokeessa arvostellaan myös hevosen vetotyyli sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4- 10).

Hevosen luonteen, liikkeiden ja rakenteen arvostelu

Hevosen luonteesta, liikkeistä ja rakenteesta annettavien pisteiden arvosteluasteikko on 4 - 10. Arvostelussa 10 vastaa arvosanaa kiitettävä, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 hyvänpuoleinen, 6 tyydyttävä, 5 välttävä ja 4 hylätty. Ehtona kantakirjaan hyväksymiselle on, että hevonen on kaikista arvostelukohdista saanut vähintään 5 pistettä.

Mitat

Kantakirjaan tarjottavasta hevosesta otetaan seuraavat mitat: säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys, lautasen leveys (ei J-suunnalla), rinnan ympärys ja etusäären ympärys. Lisäksi määritetään hevosen kuntoluokka pistein yhdestä viiteen (1-5) ja T-suunnalla hevosen arviopaino.

Luonteen arvostelu

Luonteen arvostelemiseksi lautakunnan jäsenet tarkkailevat hevosta koko kantakirjanäyttelyn ajan. Juoksija- ja työhevossuunnalla hevosen luonne arvostellaan ajettavuuskokeen yhteydessä ja vastaavasti ratsuhevossuunnalla ratsastettavuuskokeen yhteydessä. Pienhevossuunnalla hevosen luonne arvostellaan joko ajettavuus- tai ratsastettavuuskokeen yhteydessä. Hevosen ajettavuuden arvostelemiseksi kaksi lautakunnan jäsentä ajaa hevosella kumpikin erikseen. Ajettavuuskokeen voi ajaa myös lautakunnan avustajaksi nimetty henkilö. Arvostelijat ajavat hevosella riittävän matkan sekä käyntiä että ravia, mikäli mahdollista erilaisissa olosuhteissa saadakseen selville hevosen luonteen vireyden, taipuisuuden ja rauhallisuuden sekä yhteistyöhalun. Ajaminen suoritetaan maltillisesti hevosen ikä ja terveys huomioon ottaen.

Liikkeiden arvostelu

Hevosen liikkeet arvostellaan käynnissä ja ravissa sekä myös ajettavuus- tai ratsastettavuuskokeen yhteydessä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota askeleen pituuteen, joustavuuteen ja liikkeiden hallintaan sekä juoksijahevosella ravivarmuuteen. Ratsastettavuuskokeessa arvostellaan hevosen tasapaino ja suoruus eri askellajeissa sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4-10). Ratsu- ja pienhevosen askellajit (käynti, ravi ja laukka) arvostellaan sanallisesti ja ne otetaan huomioon hevosen liikkeiden arvostelussa. Liikkeiden säännöllisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sellaiset virheellisyydet, jotka heikentävät hevosen käyttöarvoa, kuten keriminen, melominen, takominen, hivuttaminen, jalkalyönnit, ravin epävarmuus ja epäpuhtaus. Liikkeet arvostellaan sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4-10).

Rakenteen arvostelu ja terveystarkastus

Hevosen rakenteesta arvostellaan sanallisesti tyypit (laatutyyppi, rotutyyppi ja sukupuolileima), runko, jalka-asennot, jalkojen terveys sekä kaviot. Ratsuhevossuunnalla rakenteessa kiinnitetään huomiota erityisesti hevosen laatutyyppiin. Rakennepisteitä annetaan neljästä kymmeneen (4-10) seuraavista arvostelukohteista: laatutyyppi (ei J-suunnalla), runko, jalka-asennot, jalkojen terveys ja kaviot. Orilautakunnan eläinlääkäri antaa sanallisen arvostelun oriin terveydentilasta, sairauksista ja rakennevioista. Jalkojen terveydentilan arvostelussa kiinnitetään huomiota hevosen jalkojen kestävyyteen sekä mahdollisiin vammoihin, virheellisyyksiin tai vikoihin.

Yksilöarvostelun yhteenveto

Hevosen hyväksyminen kantakirjaan perustuu kokonaisarvosteluun, joka kantakirjaan hyväksymisen perusedellytysten (4.1.1) ohella painottuu jalostussuunnasta riippuen pääasiassa joko kilpailutuloksiin tai kantakirjanäyttelyn koesuorituksiin (4.1.2) sekä edellisten lisäksi myös kantakirjanäyttelyssä tehtävään luonteen, liikkeiden ja rakenteen arvosteluun ja terveystarkastukseen (4.1.3).

Suvun esittely

Hevosen polveutuminen esitellään sanallisesti. Huomiota kiinnitetään myös hevosen sukutaulussa esiintyvien esivanhempien yleisyyteen tai harvinaisuuteen sekä pienhevosen sukutaulussa esiintyvien hevosten säkäkorkeuteen.

Kilpailutulosten esittely

Hevosen kilpailusaavutukset esitetään vuosikohtaisena yhteenvetona sekä numeerisesti että sanallisesti.

Kantakirjapalkinnot

Kantakirjaan hyväksytty suomenhevonen voidaan palkita tasonsa ja kantakirjauksen kokonaisarvostelun perusteella I, II tai III palkinnolla. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta vahvistaa vuosittain palkintoluokkien vähimmäisvaatimukset. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta tarkistaa suomenhevosen kantakirjaan hyväksyttyjen hevosten palkitsemisen vuosittain, mikäli niiden suoritusten paraneminen sitä edellyttää. Palkittujen hevosten omistajille voidaan maksaa rahapalkintoja.

Suomenhevoset, T-, R- ja P-suunnat:

I palkinto 400 €
II palkinto 300 €
III palkinto 170 €

Jalostusvaliokunnan määrittämät kantakirjauksen vähimmäisvaatimukset ja palkitsemisrajat 1. tammikuuta 2005 alkaen.

Ehtona ORIIN hyväksymiselle kantakirjaan on, että
1. ori on merkitty rekisteriin
2. ori on vähintään 4-vuotias
3. ori on suorituksiltaan, luonteeltaan, liikkeiltään, rakenteeltaan ja terveydeltään jalostushevoseksi sopiva. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi hevosen on täytettävä Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan määrittämät rakenne- ja terveysvaatimukset.
4. ori saa jokaisesta arvostelukohteesta vähintään 5 pistettä

T-suunnalla oriin käyntiaika on enintään 10 min/km, juoksuaika enintään 2.30 min/km ja vetotulos vähintään 5 porrasta tai vetokokeen asemesta on suorittanut hyväksytyn ajettavuuskokeen.

T-suunnalla vähimmäispisteet:

I palk. 18 veto- tai ajettavuuskoepistettä
II palk. 16 veto- tai ajettavuuskoepistettä
III palk. 14 veto- tai ajettavuuskoepistettä
Työhevossuunnan hevosten palkitsemisessa otetaan huomioon mahdolliset sijoittumiset työkilpailuissa.

Kantakirjaan hyväksytty ori voidaan arvostella kerran uudelleen, kuitenkin aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua kantakirjauksesta. Uusintatarkastuksessa kiinnitetään huomiota parantuneisiin suorituksiin, rakenteen kestävyyteen, siitoskäyttöön ja jälkeläisten näyttely- ja kilpailutuloksiin. Mikäli hevonen on hylätty kantakirjanäyttelyssä, se voidaan esittää uudelleen näyttelyssä arvosteltavaksi joko samalle tai toiselle jalostussuunnalle, edellyttäen, että sen kilpailusuoritukset tai suorituskyky tai jälkeläisarvostelu täyttävät kyseisen jalostussuunnan vaatimukset.

Ehtona TAMMAN hyväksymiselle kantakirjaan on, että
1. tamma on merkitty rekisteriin
2. tamma on vähintään 4-vuotias
3. tamma on suorituksiltaan, luonteeltaan, liikkeiltään, rakenteeltaan ja terveydeltään jalostushevoseksi sopiva. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi hevosen on täytettävä Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan määrittämät rakenne- ja terveysvaatimukset.
4. tamma saa jokaisesta arvostelukohteesta vähintään 5 pistettä

T-suunnalla tamman käyntiaika on enintään 10 min/km ja vetotulos vähintään 5 porrasta tai vetokokeen asemesta tamma on suorittanut hyväksytyn ajettavuuskokeen.

T-suunnalla vähimmäispisteet:

I palk. 18 veto- tai ajettavuuskoepistettä
II palk. 16 veto- tai ajettavuuskoepistettä
III palk. 14 veto- tai ajettavuuskoepistettä
Työhevossuunnan hevosten palkitsemisessa otetaan huomioon mahdolliset sijoittumiset työkilpailuissa.

Ehtona I palkinnolla palkitsemiseen on, että tamman röntgenkuvissa ei todeta 4-5 asteen kaviorustojen luutumaa. Mikäli tamman pisteissä on 5 tai useampi 6, voidaan antaa alempi palkinto kuin mihin suoritukset edellyttäisivät. Kantakirjaan hyväksytty tamma voidaan arvostella kerran uudelleen, kuitenkin aikaisintaan seuraavana vuonna. Mikäli hevonen on hylätty kantakirjanäyttelyssä, se voidaan esittää uudelleen näyttelyssä arvosteltavaksi joko samalle tai toiselle jalostussuunnalle, edellyttäen, että sen kilpailusuoritukset tai suorituskyky tai jälkeläisarvostelu täyttävät kyseisen jalostussuunnan vaatimukset.

Kantakirjausmaksut

Oriit,
näyttelymaksu 170 €
uusintatarkastus 35 €
CEM-testaus (sis. alv) 77 €

Lisäksi tulevat röntgenkuvauskustannukset.

Tammat 60 €

Varsojen näyttelymaksu 20 €

Jälkeläisarvostelu

Kantakirjattu tamma voidaan palkita, jos T- ja P-suunnalla tammalla on jälkeläisiä
Valio-palk. vähintään 5, joista kolme kantakirjassa palkinnolla vastaavalla suunnalla,
I palk. vähintään 4, joista kaksi kantakirjassa palkinnolla vastaavalla suunnalla,
II palk. vähintään 3, joista kaksi kantakirjassa vastaavalla suunnalla.

Jälkeläispalkinnot:
Valio-palkinto: oriit 510 €, tammat 350 €
L3 I palkinto: oriit 250 €, tammat 170 €