Jaakko Tt 118 on kantaoriina suurimmalle osalle suomenhevosista. Se jätti seitsemännessä polvessa oriin Murto 2306, jonka lahjakkuuden myötä suku levisi laajalle. Nykyään ei todennäköisesti ole elossa enää yhtään hevosta, jonka suvusta Murtoa ei löytyisi. Kantaori Jaakkoon menevää isälinjaa kutsutaan joskus myös Murron linjaksi, onhan Murto ainoa linkki nykypäivään.
Jaakko syntyi 1864 Pohjois-Hämeessä nykyisessä Vilppulan pitäjässä Palomäen talossa. Jaakon emä manitaan ostetun Tampereelta ja se oli sen ajan yleiseen tapaan tiinehtynyt yleisillä laitumilla. Jaakko oli 147 cm korkea tummanrautias. Se oli kaunis ja suomalaistyyppinen ori, rakenteeltaan sen sanotaan olleen tanakkatekoinen, pitkärunkoinen ja pitkäselkäinen. Jalat olivat hyvärakenteiset ja vielä vanhanakin hyvin säilyneet. Luonne oli vireä ja rauhallinen.
Jaakko oli myös hyväliikkeinen, Ernst Fabritiuksen sanojen mukaan: "Jaakko ei koskaan hivuta eikä polje kantapäitään. Se liikkuu ihmeteltävän kepeästi, niin että näyttää siltä, että se pikemmin liukuu pitkin maata kuin juoksee, niin huomaamattomasti se siirtelee jalkojaan kovimmassakin vauhdissaan. Juoksu on erikoisen puhdasta."
|
|
Kantaori Jaakko esitettynä Moskovassa 1882 |
Jaakko vaikutti Keuruulla Valkeaniemellä vuosina 1867-1871, josta se kulkeutui Jämsän ja Luopioisten kautta maanviljelijä J. Jaakkolalle Längelmäelle hoitamaan vuosiksi 1873-1874 ruununoriin tehtäviä. Porvoon hevossiitosyhdistys osti Jaakon vuonna 1875 ja yhdistyksen hajottua ori päätyi maisteri Modénille Porvooseen. Jaakko osallistui Turussa vuonna 1881 yleiseen maatalousnäyttelyyn, jossa se palkittiin I palkinnolla näyttelyn parhaana oriina. Seuraavana vuonna se edusti Suomea Moskovan suuressa maatalousnäyttelyssä sijoittuen 7. sijalle pienempien hevosten luokassa. Jaakko jätti huomattavan määrän jälkeläisiä ja jaakkolaisia pidettiin ensiluokkaisina käyttö- ja t yöhevosina. Suvun parhaina puolina pidettiin hyviä juoksulahjoja ja luonteen vireyttä.
Jaakosta nykypäivään tuleva linja alkoi sen pojasta Poke Tt 693. Se oli vaaleanrautias 153,5 cm korkea ja syntyi 1874 Jämsässä. Se vaikutti Padasjoella ja vanhempana Teiskossa. Pokea kuvailtiin sanoin vankka, jonkinverran "hirsikaulainen", rungolleen lyhyt, tiivis, kovasuinen ja ryöstävä ori. Ennätys kolmella virstalla oli 6.33. Poken Tt 693 poika oli Poke ro Tammela (Urjala). Se oli vuonna 1887 Padasjoella syntynyt punarautias 157 cm korkea ori. Tämä Poke oli jonkinverran poikkeava tyypilleen, ohutkaulainen, tiivis ja pyöreärunkoinen. Tammelassa ollessaan se oli sijoitettuna E. Wahrenille Kojon kartanoon vuosina 1894-1897. Poke ro Tammelan poika Poke ro Ylihärmä syntyi 1895 Jämsässä ja ostettiin valtiolle ruununoriiksi Vaasan näyttelyssä vuonna 1900. Poke oli Ylihärmässä maanviljelijä Uiton hoidossa vain vuoteen 1903 saakka, jolloin se myytiin Venäjälle. Se ehti kuitenkin jättää huomattavan jälkeläisjoukon Ylihärmän seudulle. Poke oli 153 cm korkea, tiivisrakenteinen, suhteellinen ja hyväjalkainen mutta heikkokavioinen.
Poke ro Ylihärmän tunnetuin poika Sopusointu 207 syntyi 1903 Ylihärmässä M.E. Takalan talossa. Se oli nimensä mukaan sopusuhtainen rakenteeltaan, 152 cm korkea, kohtalaisen kuivajalkainen mutta jonkin verran heikkokavioinen. Sopusoinnun vähän vaatimattomampi poika Toimi 1102 sai kunnian olla isänä oriille Murto 2306, jolla oli suuri merkitys juoksijajalostukselle. On olemassa oletus, että Murto polveutuisi isänsäkin puolelta Everstistä Tt 2545, mutta kirjoihin ja kansiin isäksi on painettu Toimi ja sitä kautta Murtoa pidetään jaakkolaisen suvun edustajana. Murto oli aikanaan ilmiömäinen juoksija. Se oli kaksinkertainen ravikuningas ja myös ensimmäinen suomenhevonen, joka alitti 2 km matkalla 3 minuutin rajan.
Murron suku tulee tähän päivään sen poikien Eri-Aaronin, Valokkaan, Vihun, ja Murtin kautta. Vihun linja on katoamassa, sen viimeinen edustaja Apeli poikineen ja vaikuttanut lähinnä R-kantakirjasuunnalla. Valokas suorana isälinjana on myös häviämässä, sen viimeinen kantakirjaori oli Dick 1480-79T, jolla ei ole yhtään kantakirjapoikaa toistaiseksi. Kirjattomalla ravikuningas Valokkaalla on kuitenkin ollut suuri merkitys jalostuksessa Vieterin ja Vekselin emänisän isänä. Murtin haara jatkuu kahden pojan, Murtovaran ja Ponnen kautta. Murtovarasta tuleva säie on edesmenneen Jalon orijälkeläisten varassa mutta Ponnen haara on hyvinkin elinvoimainen poikansa ravikuningas Forten pojan Vokkerin ansiosta. Ponnesta päästään nykypäivään myös Hytkeen ja Jonnen kautta.
takaisin alkuun|
|
Eri-Aaronin suku on laajalle levinnyt |
Tärkein Murron pojista kuitenkin oli ravikuningas Eri-Aaroni. Monet Eri-Aaronin pojat onnistuivat luomaan haaransa nykypäivään saakka, niistä ja niiden oriperillisistä polveutuvat Hilu, Vekkuli, Hovi-Posti, Hovi-Paavi, Jouhen-Piirto, Erilo, Mallipoika, Pikku-Muisto, Ihme-Puli, Uusi-Veto, Altti ja Uskoton. Näistä moni haara on yhden tai muutaman oriin varassa mutta erityisesti Vekkulin ja Hilun haarat ovat suuria. Vekkuli jätti mm. Vekselin ja Vekku-Lennon ja Vekku-Lentohan vaikuttaa tuhansissa sukutauluissa Suikun ja sen jälkeläisten kautta. Hilu on myöskin luonut suuren suvun, tärkeimpinä poikinaan Hiluri ja Kihin-Muisto. Elossa olevista T-kantakirjaoriista suoraa isälinjaa Murrosta polveutuvat Hermeri, Hoksaus, Ilon Varjo, Jaava, Jarveli, Johto-Tähti, Johdon Poju, Kanttori, Laran Poika, Lennon Poika, M.R.K. Juppi, Priori, Pysteri, Reston Rinssi, Uskon Voima, V.S. Pontus.
Johanna Rautio
takaisin alkuunLähteet:
-Suomalaisia kantakirjaoriita, Kustannusosakeyhtiö Kivi 1946
-Hevoskasvatus 1996, Veijo Toivonen 1996
-Suomenhevosen sukukirja IIIB
-Suomen hevosurheilu, toim. Simo Ristonmaa, Gummerus 1968
-Suuri suomalainen ravikirja, Antero Raevuori 1982
Työhevonen 2/2004