Eino 680:n luoma isälinja on nykyisellä suomenhevosella kolmanneksi yleisin. Muiden sukuhaarojen kuoltua linja tulee nykypäivään enää ravikuningas Lohdutuksen kautta, joten puhutaan myös Lohdutuksen linjasta. Lähdetään kuitenkin liikkeelle Einosta.
Eino 680 syntyi Samppo Nissisen omistamalla Kuuslahden tilalla Nilsiässä vuonna 1888. Einon emä oli Roikka Tt 937, ruunikko karkeatekoinen tamma. Isä oli Eino Tt 700, Kanasen Einona tunnettu ruunikko vuonna 1878 syntynyt ori, joka oli radoilla juossut ajan 1.57,3. Se oli pienikokoinen mutta silti paljon siitokseen käytetty hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Se oli syntynyt yhteislaitumilla isänään ruunikko 154 cm korkea "Väkpäinen".
Väkpäinen oli ihmisille ystävällinen, mutta ajopelien edessä hulluuteen asti menohaluinen ja yhteislaitumilla tuliluontoinen hirmuvaltias. Väkpäinen oli syntyisin Pohjois-Savosta, entisestä Kuopion maalaiskunnan Riistaveden kylästä ja sen lähiympäristöstä. Nämä seudut olivat suurten järvien ympäröimiä ja muodostivat suljetun alueen, jossa kehittyi yhtenäinen ruunikko hevoskanta, "Riistaveden hevonen".
Väriltään Eino 680 oli ruunikko kuten sukunsakin ja korkeutta sillä oli 153 cm. Malliltaan se oli ryhdikäs, suhteellinen ja vankkarunkoinen, takajalat tosin käyrät ja pihtiset. Luonteeltaan se oli isiensä tapaan ihmistystävällinen ja rauhallinen, mutta ajossa väsymättömän vireä. Eino olikin juoksultaan lahjakas, se kilpaili hyvin tuloksin valtion ajoissa saavuttaen ennätyksen 1.47,5. Kaikenkaikkiaan Eino oli käyttöominaisuuksiltaan erittäin hyvä ja siten myös suosittu siitosori.
Eino palveli valtion ruununoriina ensin Kuopiossa kauppias A.J. Ollikaisen hoidossa ja välissä hiukan kierrettyään myöhemmällä iällään Leppävirralla Kalle, Kusti ja Antti Halosen hyvässä hoidossa. Se jätti jälkeläisiä laajalle alueelle, mutta erityisesti Leppävirralle se muodosti hyvän ja yhtenäisen työhevoskannan. Siellä Einon veri oli haluttua ja sakeni paljonkin, kun se astui jopa omia tyttäriään. Vanhalla iällään Eino kantakirjattiin Kuopiossa vuonna 1910 ja samalla se palkittiin myös jälkeläisistään 3. luokan II palkinnolla.
|
|
Eino 680 oli hyvä käyttöhevonen ja suosittu siitosori |
Eino jätti kantakirjaan 14 oritta ja 32 tammaa mutta monet kirjaamattakin jääneet jälkeläiset vaikuttivat jalostuksessa. Einon merkitys ja arvostus oli Leppävirralla niin suuri, että kirkonkylälle teetettiin Herman Joutsenella pronssinen patsas Einosta, joka paljastettiin syyskuussa 1990.
Eino näkyy nykyhevosten suvuissa suorana isälinjana Lohdutuksen kautta mutta myös muutoin. Sen suvun tärkeimpiä vaikuttajia siitoksessa olivat mm. Eino-Vakaa 25 ja sen pojat Erakko 1807 ja Einontähti 1621, sekä einonkuvalainen Kajo 3445-AA. Nämä oriit näkyvät suvuissa hyvien tammojen kautta, vaikka isälinjoina eivät säilyneetkään.
|
|
Kajo 3445-AA oli einolaisen työhevosjalostuksen helmi |
Lohdutus yh 232 menee kantaoriin linjaa Sisu yh 72, Kiho yh 298, Osmo 345, Ampiainen Tt 2914 ja Eino 680. Lohdutus syntyi Harjavallassa 1929 Toivo Pohjalan tallissa ja voitti ravikuninkuuden vuosina 1938 ja 1939. Välissä olivat sotavuodet, mutta vuonna 1945 se vielä 16-vuotiaana sijoittui kuninkuudessa toiseksi. Lohdutus jätti kolminkertaisen ravikuninkaan Akapeetuksen, joka puolestaan tunnetaan ravikuningatar Suhinan (Suikun emänemä) isänä. Lohdutuksesta tulee nykypäivään vielä kolme haaraa sen pojista Lähetti, Pölytys ja Lohko.
|
|
Ravikuningas Lohdutus on kantaoriina nykypäivän einolaisille |
Ehdottomasti laajimmin levinnyt haara muodostuu Lohkon pojan, 4 kertaa kuninkaaksi kruunatun, Ero-Lohkon perillisistä. Linjan eniten käytetty ori on viime vuosina ollut Ero-Rallin poika Rallaus. Pölytyksen linjaa edustavat enää Tähti-Pölyn orijälkeläiset (Tähti-Pampu, Vivan Villikko) ja Lähetin linjaa pitävät yllä Härmän poikien Aro-Manun, Hulinan ja Härmän-Hirmun pojat tai pojanpojat (Manu, Pette, H.H. Hurma).
Elossa olevista T-kantakirjaoriista Lohdutuksesta suoraa isälinjaa polveutuvat Valoni, Tussari ja Pohjolan Tuisku.
Johanna Rautio
takaisin alkuunLähteet:
-Suomalaisia kantakirjaoriita, Kustannusosakeyhtiö Kivi 1946
-Hevoskasvatus 1996, Veijo Toivonen 1996
-Vuosisata hevosjalostusta Leppävirralla, Ilmari Ojala 1998
-Puoli vuosisataa kuninkuusraveja, Suomen Hippos ry - Hevosurheilu 1981
-Suomalaisrotuisten hevosten kantakirja, oriit XIII nide
Työhevonen 4/2004