VINKKEJÄ VALJASTUKSEEN Hevosen työvaljastus ei ole uuden polven hevosharrastajille enää itsestään selvä asia. Tässä muutamia perusasioita, joita valjastuksessa on hyvä huomioida, jotta ensinnäkin valjastus ei turhaan rasita tai satuta hevosta ja jotta valjastus myös pysyy kasassa ajon aikana. Kaikenlaisessa varusteiden kokoamisessa kannattaa hyödyntää vanhojen konkareiden tietoa ja taitoa. Neuvoa valjasasioissa voi kysyä myös Työhevosseuran hallituksen jäseniltä. Apua saa tietenkin asiantuntevilta varustemyyjiltä. Oheisessa kuvakollaasissa esittelemme luokkivaljastusta. Länget Länkimestarin valmistamia, oman hevosen mittojen mukaan tekemiä länkiä on vain harvalla käytettävissään. Sopivien länkien löytämiseen kannattaa uhrata aikaa etenkin, jos hevosella on tarkoitus vedättää raskaita kuormia. Länkiä hankkiessa kannattaa pyytää avuksi kokeneempi hevosihminen. Sopivat länget istuvat napakasti päälle. Liian pitkät länget nousevat ajettaessaesa kurkulle, ja huonosti istuvat länget hankaavat pian hevosen ihon rikki. nyrkkisääntönä pidetään, että länkien ollessa kiinni kaulalle niiden väliin pitäisi sopia käsi. Rahkeet Rahkeet on perinteisesti tehty nahasta, mikä on tänä päivänäkin paras materiaali tähän tarkoitukseen. Rahkeet voi toki tehdä nailonköydestäkin, mutta naru tai köysi on varsinkin uutena liukas ja kiristyessään menevät yleensä niin tiukalle, että solmujen aukaiseminen on vaikeaa. Solmun tekoon on monia tapoja, joista esittelemme tässä piirroskuvana yhden. Piirroksen mittasuhteet eivät ole todenmukaiset. Käytännössä solmu tietenkin kiristetään mahdollisimman lähelle länkiä.     Luokki Luokki yhdistää länget aisoihin rahkeiden kautta. Luokin kesytykseen tarvitaankin vähän taitoa jotta luokki kestäisi vedon aikanakin oikeassa jännitteessä aisojen ja rahkeiden välissä. Jos länkien rinnustinremmi aukeaa, irtoaa myös luokki. Rahkeiden on oltava mitoitettu oikein länkien ja luokin väliin jotta hevonen vetää suoraan. Länget jätetään edestä auki ja luokki jännitetään paikoilleen länkien rinnustinremmin kiristyksen yhteydessä. Kuvat 1 ja 2: Rahkeet viedään aisan alta. Luokin pää pujotetaan rahkeiden lenkin sisään ja käännetään hevosen kaulan yli siten, että rahkeet jäävät luokin taakse. Kuva 3: Toidelta puolelta rahkeet viedään aisan päältä. Luokki pujotetaan rahkeiden päässä olevaan silmukkaan. Huomaa, että länget ovat tässä vaiheessa vielä edestä auki. Kuva 4: Lähikuva hevosen vasemmalta puolelta. Kuva 5: Lähikuva hevosen oikealta puolelta. Rinnustin Kun aisat on saatu kiinni rahkeilla, sidotaan länget kiinni rinnustinremmillä. Paras materiaali rinnustimeenkin on nahka. Mittaa rinnustinremmillä saisi olla noin kaksi metriä. Oikeakätiselle valjastajalleremmi on kiinnitetty vasemmanpuoleisen längen alaosaan, jolloin remmin kiinnivetäminen on helppoa hevosen oikealta puolelta. Rinnustimenkin sitomiseen on varmasti monia tyylejä. Tässä taas esimerkkinä kuvin yksi niistä.   Kuva 1: Länkien päiden ympäri remmi vedetään 2-3 kertaa eli sen verran kun remmissä on varaa.   Kuva 2: Viimeisen kerran remmi kierretään vain längen oikean puoliskon (oikeakätisellä) ympäri ja remmi kiristetään aiemmalla kierroksella vedetyn remmin ympärille. Kuva 3. Jos länget jäävät alhaalta auki, voi remmin lopun pujottaa keskelle. Aisaremmi Aisaremmin suhteen ei kannata sortua turhan lyhyeen remmiin. Edelleen paras materiaali on nahka, mutta nailonhihnasta saa etenkin keveämpään ajoon aivan passelin aisaremmin. Mittaa remmillä saisi olla noin 4,5 metriä. oikea kohta aisasta on sama mitta aisan päästä kun hevosen olkapäästä käyntikouruun. Eli pari vaaksaa. Jos aisaremmin jättää liian taakse, kuten usein näkee mahavyön kohdalla, kohdistuu vetorasitus setolkkaan ja hevonen vetää selällään, jolloin selkä tietenkin rasittuu aivan suotta. Remmin sitomiskohdalle voi aisan ympäri kietaista stoppariksi nahkasuikaleen samaan tyyliin kuin aisan päässä, jolloin aisaremmi tuklisi aina somittua samaan kohtaan eikä remmi pääse valumaan. Myös aisaremmin sitomiseen on olemassa monenlaista tyyliä. Tärkeintähän on, että remmi pysyy paikoillaan ja silloin se on hyvä lukita paikoilleen esimerkiksi siankorkkasolmulla. Yksinkertainen aisaremmin sitomistapa on laittaa yläremmi ensin siansorkkasolmulla kiinni. Alaremmin siansorkka tehdään peilikuvana ensimmäisen solmun päälle. Remmin päät solmitaan setolkkaa nousevan yläremmin päälle.     Aisat Aisoissa pitää olla mittaa sen verran ettei hevonen ravatessakaan pysty osumaan kavioillaan rekeen. Työajossa lyhyet aisat ovat paremmat, mutta kevyempään ajoon jossa ravataan voisivat aisat olla reilumman mittaiset. Kun aisapuita valitsee metsästä, kannattaa puihin jättää reilusti työstövaraa; 3,6 metrin mittaisista aisapuista saa hyvät aisat kaikenlaiseen käyttöön.   Teksti: Ira Honkonen, Piia Holappa Kuvat: Ira Honkonen